Mestarin missio

Me pidämme tästä kaupungista huolen.

Mestarin ympäristötyö rakentuu jatkuvan parantamisen malliin. Vuoden 2025 hiilijalanjälki on 6 427 tCO₂e — suunta on laskeva.

Tutustu tuloksiin Hiilijalanjälki

Avainluvut 2025

tCO₂e

Hiilijalanjälki 2025

-10%

vs. 2024

Suurin muutos syntyi ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöissä.

Scope 3 -päästöjen osuus

71%

ostetut tuotteet ja palvelut

Suurin yksittäinen luokka oli ostetut tuotteet ja palvelut, joiden osuus oli 4 551 tCO₂e (71 %).

Sähkönkulutuksen muutos

100%

uusiutuvaa sähköä

Energiankulutusta seurattiin vuonna 2025 järjestelmällisesti kvartaaleittain.

kWh

KaukolämMön kulutus

150 636 kWh

vs. 2024

Kasvu pääosin raportointikokonaisuuden laajentumisesta

Ympäristö­vastuullisuuden painopiste­alueet

Päästöjen vähentäminen

Hiilijalanjäljen systemaattinen pienentäminen kaikissa toiminnoissa. Scope 1–3 -päästöjen seuranta GHG Protocol -viitekehyksessä.

Kiertotalous

Uusiomateriaalien hyödyntäminen infrarakentamisessa. Betonimurske ja purkuasfaltti osaksi kestävää kaupunkirakentamista.

Energiatehokkuus

Sähkönkulutuksen vähentäminen, kaluston päästöluokkien nostaminen ja telematiikan hyödyntäminen.

Ympäristötietoisuus

Henkilöstön ja kumppaneiden osaamisen kehittäminen. Aliurakoitsijoiden vastuullisuuskysely ja yhteistyö.

Lue lisää painopisteistä

–10 %

Hiilijalanjäljen muutos 2024 → 2025

Päästöjakauma 2025

Kokonaispäästöt 6 427 tCO₂e — noin 10 % vähemmän kuin 2024. Laskenta noudattaa GHG Protocol -viitekehystä.

Scope 1 – Suorat päästöt

1 056 tCO₂e

Scope 2 – Epäsuora energia

18 tCO₂e

Scope 3 – Arvoketju

5 353 tCO₂e

Scope 3 -erittely

Ostetut tuotteet ja palvelut

4 551 tCO₂e

(71 %)

Polttoaine- ja energiaperäiset

~400 tCO₂e

(~6 %)

Muut Scope 3 -lähteet

~402 tCO₂e

(~6 %)



Ympäristötyömme perustuu jatkuvaan parantamiseen

Mestarin ympäristöpolitiikka

Tavoitteet ja tulokset

2025 Toteuma

Saavutettu

Yhteenveto

Vuonna 2025 edistettiin resurssiviisaita toimintamalleja materiaalien käytössä osana kaupunkikonsernin toimintaa. Betonimateriaalien kierron kehittämistä tuettiin Savonia-ammattikorkeakoulussa laaditulla opinnäytetyöllä, jossa tarkasteltiin betonimurskeen käytettävyyttä. Työ tarjosi tilaajalle ja toiminnalle hyödynnettävää taustatietoa tulevien pilottikohteiden ja kiertotalousratkaisujen suunnitteluun.

Urakoiden valmistelussa nostettiin esille mahdollisuuksia hyödyntää kierrätys- ja uusiomateriaaleja, kuten betonimursketta ja kierrätysasfalttia. Työmaiden välistä massatasapainoa hallittiin mahdollisuuksien mukaan, mikä osaltaan vähensi kuljetustarvetta ja neitseellisten materiaalien käyttöä. Kokonaisuutena materiaalitehokkuuden kehittämisessä edettiin suunnitelmallisesti, ja luotiin edellytyksiä kiertotalouden laajemmalle hyödyntämiselle tulevina vuosina.

Saavutettu

Yhteenveto

Energiankulutusta seurattiin vuonna 2025 järjestelmällisesti kvartaaleittain. Sähkönkulutus laski noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ja kaikki käytetty sähkö oli 100-prosenttisesti uusiutuvaa, mikä mahdollisti sähkön käytön osalta päästöttömän energian kulutuksen.

Kaukolämmön kulutus kasvoi yhteensä 292 957 kilowattituntiin (2024: 150 636 kWh). Kasvu johtui pääosin raportointikokonaisuuden laajentumisesta, kun KOY Varikkokatu 2 sisällytettiin seurantaan. Oman sähkön tai lämmön tuotannon kartoittamista ei edistetty, koska toiminta perustuu pääosin vuokratiloihin. Kokonaisuutena energian seuranta ja hallinta toteutuivat hyvin, ja energiatehokkuuden parantaminen säilyy jatkossakin keskeisenä kehittämiskohteena.

Osittain

Yhteenveto

Ympäristönäkökulmat sisällytettiin osaksi sisäistä auditointia sekä sähköistä Moodle-perehdytyskokonaisuutta. Tämä vahvisti toimintaprosessien yhdenmukaisuutta ja henkilöstön ympäristöosaamista.

Ympäristötoimikunta viesti ympäristöasioista henkilöstölle kahdessa kvartaalissa. Suunniteltu viestinnän säännöllisyys ei kokonaisuudessaan toteutunut, minkä vuoksi jatkokehitystarpeeksi tunnistettiin tarve selkeille ja helposti saavutettaville viestintäkäytännöille. Näillä pyritään varmistamaan ympäristötyön näkyvyys ja tiedonkulku koko organisaatiossa. voidaan edistää entistä tehokkaammin.

Osittain

Yhteenveto

Vuonna 2025 Mestar osallistui useisiin alueellisiin kiertotalous- ja ympäristöhankkeisiin. Yhteistyötä tehtiin kaupungin ja koulutusorganisaatioiden kanssa, mikä tuki yhteisiä ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Kokonaisuutena ympäristöyhteistyö onnistui hyvin ja vahvisti Mestarin roolia alueellisessa kehittämistyössä. Jatkossa yhteistyön laajuutta ja vaikuttavuutta pyritään edelleen lisäämään, jotta kaupungin sisäistä ja alueellista ympäristökehitystä voidaan edistää entistä tehokkaammin.

2026 Tavoitteet

1

Hiilijalanjälkilaskennan vakiinnuttaminen

2

Energiatehokkuus ja kaluston kehitys

3

Jätehuollon yhtenäistäminen

4

Johtamisen ja viestinnän kehittäminen

Lue lisää tuloksista ja tavoitteista

Case-esimerkit

    • Yhteistyö

    Aliurakoitsijayhteistyö EP-urakointi Oy kanssa
    EP-urakointi Oy on kokenut koneurakoitsija Kuopiossa. Yrityksen palveluihin kuuluvat maansiirtotyöt ja koneurakointi, kalustona pyöräkuormaajat sekä kuorma-auto. Yritys on palvellut asiakkaitaan…
    • Päästödata kuukausittain
    • Stage 5 -kalusto
    • Telematiikka
    Lue lisää
    • Kiertotalous

    Betonimurske kestävän infran rakennusaineena
    Rakentamisen kiertotalous on ottamassa merkittäviä askeleita suomalaisissa kaupungeissa. Betonimurske, joka syntyy purkamalla vanhoja rakenteita, tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon perinteiselle kalliomurskeelle. Henri…
    • Betonimurske
    • Kestävä rakentaminen
    • Purkubetoni
    Lue lisää
Tutustu kaikkiin case-esimerkkeihin

LAADUKASTA YMPÄRISTÖTYÖTÄ

Vastuunjako

Selkeät vastuut ja roolit ympäristötyölle koko organisaatiossa.

Ympäristövuosi

Vuosikello: kokoukset joka toinen kuukausi, kvartaalitiedotukset, auditoinnit ja raportointi.

AUditoinnit

Säännölliset sisäiset ja ulkoiset auditoinnit varmistavat jatkuvan parantamisen.

Sertifikaatit

RALA-laatu, RALA-ympäristö, Viksu Kuopio ja muut tunnustukset.

Lue lisää