Rakentamisen kiertotalous on ottamassa merkittäviä askeleita suomalaisissa kaupungeissa. Betonimurske, joka syntyy purkamalla vanhoja rakenteita, tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon perinteiselle kalliomurskeelle. Henri Herrasen tuore selvitys (2025) valottaa, miten betonimursketta hyödynnetään katu- ja kunnallistekniikassa ja mitä askeleita tarvitaan käytön laajentamiseksi.
1. Keskeiset havainnot kaupungeittain
Suomen kaupungit ovat eri vaiheissa betonimurskeen hyödyntämisessä. Käytännöt vaihtelevat paikallisten olosuhteiden ja strategisten tavoitteiden mukaan:
Kuopio
Kaupunki on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet: betonimurskeen käyttöä halutaan kasvattaa nykyisestä noin 15 000 tonnista 50 000 tonniin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä käyttö on vakiintunutta jätekeskuksen alueella, mutta katuverkostossa ollaan vielä varovaisia erityisesti vesijohtojen läheisyydessä.
Tampere ja Lahti
Nämä kaupungit ovat edelläkävijöitä. Betonimurskeen käyttö on systemaattista ja ohjeistettua. Lahdessa käyttö on vakiintunut osa katujen jakavia kerroksia, ja Tampereella on jo kokemusta murskeen käytöstä myös vesihuoltolinjojen yläpuolisissa rakenteissa.
Oulu
Käyttö on ollut toistaiseksi kokeilevaa ja painottunut katu- ja kuntoreitteihin. Korkea pohjaveden pinta asettaa rajoituksia laajemmalle käytölle.
Jyväskylä ja Mikkeli
Käyttö on vielä pienimuotoista ja tapauskohtaista. Jyväskylässä mursketta on käytetty esimerkiksi kiinteistöjen sisäisten teiden pohjien vahvistamiseen.
2. Mahdollisuudet hyötykäytön laajentamiselle
Betonimurske ei ole vain jätettä, vaan teknisesti suorituskykyinen materiaali, joka tarjoaa useita etuja:
Luonnonvarojen säästäminen
Jokainen tonni betonimursketta korvaa tonnin neitseellistä kalliomursketta. Tämä säästää harjuja ja kallioalueita.
Hiilinieluominaisuus
Betonimurske kykenee sitomaan hiilidioksidia ilmasta jopa tehokkaammin kuin alkuperäinen betonirakenne, mikä auttaa kaupunkeja saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa.
Erinomainen kantavuus
Murske lujittuu ajan myötä ja muodostaa kestävän rakenteen, joka tiivistyy usein perinteistä kiviainesta paremmin.
Paikallisuus
Purkumateriaalin hyödyntäminen lähellä syntypaikkaansa vähentää raskaita kuljetusten tarvetta ja niistä syntyviä päästöjä.
3. Kehityskohteet käytön laajentamiseksi
Jotta betonimurskeesta tulisi arkipäiväinen rakennusmateriaali, tarvitaan parannuksia useilla osa-alueilla:
Suunnittelun ohjaus
Käyttö tulisi huomioida jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja työselosteissa. Jos materiaalia ei ole määritelty suunnitelmiin, sen käyttöönotto kesken rakentamisen on vaikeaa. Tämä ohjaus on avainasemassa betonimurskeen käytön yleistymisen kannalta.
Ohjeistuksen yhtenäistäminen
Kaupunkien väliset erot ohjeistuksissa hidastavat yleistymistä. Tarvitaan selkeät, valtakunnalliset pelisäännöt erityisesti vesihuollon ja uusiomateriaalien yhteispelille.
Tiedon lisääminen
Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden osaamista materiaalin erityispiirteistä, kuten emäksisyydestä ja lujittumisesta, on vahvistettava.
4. Ratkaistavat ongelmat ennen laajempaa käyttöä
Vesihuollon turvaaminen
Betonimurskeen korkea pH (emäksisyys) voi aiheuttaa korroosiota tietyille putkimateriaaleille, kuten alumiinille. Käytettäessä betonimursketta jakavassa ja kantavassa kerroksessa pienennetään erityisesti emäksisyyden aiheuttamaa korroosioriskiä. Lisätutkimusta asiasta tehdään lähivuosina mm. UUMA5-ohjelman puitteissa.
Laadunvarmistus
Materiaalin on oltava puhdasta haitta-aineista ja epäpuhtauksista. Sertifioitu valmistusprosessi on välttämätön luottamuksen rakentamiseksi. Kuopiossa on erinomainen tilanne, kun Kiertokukolla on valmis prosessi laadukkaan betonimurskeen tuotannolle.
Logistiikka ja varastointi
Purkutyömaiden aikataulut ja rakennuskohteiden tarpeet eivät aina kohtaa. Kaupungit tarvitsevat välivarastointipaikkoja, jotta materiaalia on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.
Betonimurskeen käyttö rakenteissa
6. Toimenpide-ehdotukset jatkoon
Koerakentamiskohteet
Toteutetaan Kuopiossa pilottihankkeita, joissa betonimursketta käytetään hallitusti vesihuoltolinjojen läheisyydessä. Seurataan veden laatua ja rakenteiden kuntoa pitkäaikaisilla mittauksilla.
Uusiomateriaaliopas käyttöön
Jalkautetaan Kuopion uusiomateriaalien käyttöopas kaikille suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Tehdään uusiomateriaalien käytön arvioinnista pakollinen osa jokaista katuprojektia.
EEJ-statuksen hyödyntäminen
Suositaan ’Ei enää jätettä’ (EEJ) -statuksen saanutta betonimursketta, joka täyttää tiukat laatuvaatimukset ja on hallinnollisesti helpompi käyttää.
Alueellinen yhteistyö
Tiivistetään yhteistyötä kaupunkien, purku-urakoitsijoiden ja materiaalinkäsittelijöiden (kuten Kiertokukko Oy) välillä, jotta purkubetoni saadaan kiertoon tehokkaasti ja laadukkaasti.
EEJ-betonimurskeen valmistus
Valmistajalla tulee olla sertifioitu betonimurskeen vastaanoton ja CE-valmistuksen laadunvarmistusjärjestelmä (Sertifikaatti AVCP 2+). Valmistaja ilmoittaa vaatimustenmukaisuusilmoituksella EEJ-betonimurskeen luokan, ominaisuudet ja käyttötarkoituksen sekä CE-merkitsee tuotteen sovellettavan standardin mukaisesti.
Lähde: Tallbacka, K. 2024. Betonimurskeen EEJ-menetelmä (16.1.2024)
